Annamari Marttinen: Korsetti

 

Viime vuoden viimeisessä lukupiirissä keskusteltiin Annamari Marttisen Korsetista (Tammi, 2018). Kyllä taas kerran kiitän lukupiiriä, koska tämäkin kirja olisi muuten saattanut jäädä lukematta. Samalla kiitän kirjailijaa, joka on nostanut kirjan tarinan aiheeksi transvestiittisuuden. Aiheen, josta jokaisella löytyy mielipide, mutta josta ei kuitenkaan juurikaan mitään tiedetä. 

Pauli on pienestä pitäen ihaillut naisten kauniita vaatteita ja meikkejä. Hänestä on ollut huikeaa olla äidin kanssa alusvaateostoksilla. Aivan kuin olisi käynyt jossain satumaassa. Nuorena miehenalkuna Pauli suostuu tyttöystävänsä pelleilyyn ja antaa pukea itsensä naiseksi. Jotain tapahtuu ja Pauli näkee itsensä peilistä Suskina. Suski, joka on piilotellut vuosikaudet saa edelleen jäädä pimentoon, mutta Pauli ei Suskista eroon pääse. Hän haluaa elää Suskina. Salaa, jotta tyttöystävä, vanhemmat ja kaveripiiri eivät saisi tietää. 

Paulin varttuessa hän alkaa seurustella vakituisesti. Voisiko hän kertoa naisystävälleen halustaan pukeutua naiseksi? Vaikeuksiahan siitä syntyy. Seuraavassa suhteessa hän päättää olla hiljaa. Pauli rakastuu Henriikkaan, jonka kanssa hän solmii avioliiton. Vuodet vierivät ja Pauli pysyttäytyy miehen roolissa, kunnes hänelle alkaa tulla pidempiä työkeikkoja, joissa hän joutuu asumaan vieraalla paikkakunnalla. Suski kuiskii edelleen hänen korvaansa, eikä tarvita kuin pieni tyrkkäys, niin Suski on valloillaan. Suski on niin valloillaan, ettei Pauli voi pitää asiaa enää salassa vaimoltaan. Kaatuuko avioliitto vai voiko Henriikka ymmärtää miestään? 

Monella lukupiiriläisellä oli kirjan luettuaan hämmentynyt olo. Useimmilta lukijoilta puuttui tieto, millaista transvestiitin elämä on. Jos nainen pukeutuu miehen vaatteisiin, ei se yleensä kohahduta tai naurata. Mutta jos mies pukeutuu naiseksi, niin johan löytyy osoittelijoita ja naureskelijoita. Miksi tämä on näin? Mielenkiintoista oli lukea myös siitä, että transvestiitit kutsuvat itseään lempinimellä tiitti. Itse en ollut tällaista ikinä kuullutkaan. Lukupiiriläisiä hämmästytti myös se tieto, jonka yksi lukupiiriläinen kertoi, että transvestismi luokiteltiin Suomessa kansainvälisen tautiluokituksen perusteella sairaudeksi vuoteen 2011 asti. Siis mitä? Kymmenen vuotta sitten transvestiitti on luokiteltu sairaaksi? Huh huh! 

Marttisen tekstiä kehuttiin sujuvaksi. Tarina eteni koko ajan, eikä lukijan tarvinnut miettiä, missä mennään. Kirjan tarinan aikakausi aiheutti lukupiirissä pienoista keskustelua. Oliko kirjan alku 1980-luvulta vai jo 1970-luvulta? 

Paulin elämän kehityskaari oli kirjassa kuvattu hyvin. Pauli on sisäänpäin kääntynyt ja hänen elämäänsä varjostavat transvestiittisuuden aiheuttamat itsesyytökset ja pelkotilat. Ei ole ihme, jos ihmismieli murtuu, kun koko ajan pitää laskelmoida jokainen askel ja teko. Ei sellaista kestä kukaan. Kertomuksessa tuli hyvin myös esiin se, ettei Paulin transvestiittisyys liittynyt millään tavoin seksuaalisuuteen. Seksuaalisesti hän oli mies. 

Transsukupuolisuutta on nostettu viime aikoina otsikoihin melkoisesti, mutta on muistettava, että transvestiitti on eri asia. Transsukupuolinen ihminen kokee ristiriitaa syntymässä määritetyn sukupuolen kanssa ja ihmisellä on vahva halu vaihtaa sukupuolta. Transvestiitti puolestaan haluaa pukeutumisella tuoda esiin naisellista tai miehistä puoltaan. Nuori korkeushyppääjä Jere Nyström pukeutuu kaunottareksi, mutta siitä huolimatta hän haluaa kilpailla miesten sarjassa. Otsikoissa hänet mielletään transsukupuoliseksi, mutta voiko hän kuitenkin olla transvestiitti? Tuntematta Jereä ei tähän voi vastata. Hienoa kuitenkin on, että Jere uskaltaa olla oma itsensä. Samoin täytyy kiittää sitä asiakaspalvelijaa, joka ennen joulua palveli minua eräässä liikkeessä. Miehen ääni, mutta ulkonäöltään upea nainen. Tässäkään tapauksessa en voi sanoa, oliko kyseessä transsukupuolinen vai transvestiitti, mutta mahtavaa, että kyseinen henkilö on uskaltautunut asiakaspalvelutehtäviin. Ei ihan helppo paikka. 

Transvestiitteja ajatellessa voi myös miettiä sellaista, että historiassa miesten pukeutuminen on ollut uljasta ja loistokasta. Voi myös miettiä skotlantilaisten miesten kansallispukuun kuuluvaa kilttiä. Milloin pukeutuminen on sukupuolittunut? Pohtia voi sitäkin, että meihin on iskostettu ajatus siitä, mikä on soveliasta ja mikä ei. Ehkä tulevaisuudessa ollaan avarakatseisimpia tämän suhteen. 

Annamari Marttisen Korsetti on kirja, joka herättää paljon ajatuksia ja ravistelee lukijaa. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. 

Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä 3½ (asteikko 1-5).