Kimmo Oksanen & Heidi Piiroinen: Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina

Välillä tulee tartuttua kirjaan, joka jollain tavoin laittaa miettimään asioita laajemmin ja uudella tavalla. Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina (WSOY, 2018) on juuri tällainen kirja. Helsingin Sanomien toimittaja Kimmo Oksanen sekä valokuvaaja ja  dokumenttiohjaaja Heidi Piiroinen ovat tehneet vuosikausia töitä yhdessä. Heidän journalistiseen taustaansa kuuluvat mm. reportaasit romanikerjäläisistä yli kymmenen vuoden ajalta. Materiaalia on kertynyt vuosien varrella hurja määrä, joten kaksikko päätti tuoda yhden romaniperheen kirjan kansien väliin.

Vuonna 2008 Mihaela on vain 16-vuotias tyttö. On talvi ja helmikuun pakkaset. Mihaela on rakastunut ja raskaana. Hän nukkuu yöt Herttoniemen sillan alla miehensä Surasin vieressä. Mihaela ja Suras ovat tulleet Suomeen kerjäämään. Heidän kotimaassaan Romaniassa asiat ovat vielä hullummin kuin Suomessa. Romaniassa he olivat alinta kastia. Ehkä he Suomessakin ovat alinta kastia, mutta aina on joku, joka heittää kuppiin euron tai kaksi. Toimeentulo on joka tapauksessa huomattavasti parempaa kuin Romaniassa. Mihaelan raskaus on kuitenkin niin pitkällä, että Helsingin sosiaalivirasto on päättänyt aloittaa maasta avustamisen. Romaniassa Mihaelan on parempi synnyttää esikoisensa. Synnytys ehtii kuitenkin käynnistyä muutamia tunteja ennen laivamatkaa Ruotsiin. Maasta avustaminen keskeytetään. Mihaelan ja Surasin esikoinen syntyy Helsingin Naistenklinikalla.

Tämä kaikki on alkusoittoa sille, mistä Ohikuljetut kertoo. Kirjan matkassa päästään Romaniaan, jossa romanien taustoja valotetaan kunnolla. EU:n myötä Romanian on ollut pakko alkaa huolehtia romanien asioista. Lasten täytyy päästä samoihin kouluihin, joita parempiosaiset käyvät. Koulunkäynnissä on vain se ongelma, että useimmilla romaneilla se keskeytyy. Ei lasten älyssä mitään vikaa ole, vaan siinä, että lasten vanhemmat lähtevät kerjäämään ympäri Eurooppaa ja ottavat lapset mukaansa, jolloin koulunkäynti keskeytyy. Tai jos vanhemmat eivät ota lapsia mukaansa, niin lapset jäävät esimerkiksi isovanhempien huomaan, ja koulun käymisestä on helppo alkaa luistaa. Romanit elävät tässä ja nyt. He eivät ole tottuneet ajattelemaan tulevaa, ja esimerkiksi sitä, kuinka koulutus voisi taata heidän lapsilleen turvatumman tulevaisuuden.

Kirjan nimi Ohikuljetut on enemmän kuin osuva. Itse kuulun juuri niihin ohikulkeviin, jotka kääntävät katseensa muualle, eivätkä halua ottaa katsekontaktia kerjäläisiin. Aivan kuin se jotenkin olisi helpompaa olla näkemättä toisen ahdinkoa. Se, mitä ei näe, ei kosketa minua. Niinkö se meni? Kirjan luettuani olen vasta alkanut ymmärtää, kuinka nämä kerjäläiset oikeasti yrittävät tienata leipäänsä. Ei se palkka sieltä kupin pohjalta helposti kerry. Pahimmissa tapauksissa päälle syljetään, potkitaan ja hakataan. Ehkä minä itse jonakin päivänä rohkaistun ja annan kuppiin euron tai kaksi. Kerjäläiset ovat ihmisiä siinä missä me muutkin. Heidän kohtalonsa on vain täysin erilainen kuin meidän. Ei ole helppoa olla luku- ja kirjoitustaidottomana vieraassa maassa, jonka kielikin on aivan erilaista kuin oma kieli. En sano, että kaikki kerjäläiset olisivat luku- ja kirjoitustaidottomia, mutta uskon, että melkoisen suuri prosentti tähän kategoriaan kuuluu.

Olisin ehkä ollut huomioimatta koko kirjaa, ellei Kimmo Oksanen olisi ollut Bloggariklubilla kertomassa kirjastaan. Oksanen kertoi kirjasta niin mielenkiintoisesti, että kirja lähti lukuun lähes heti. Jotenkin tuli tunne, että haluan tietää aiheesta enemmän ja tämän kirjan avulla se onnistui. Oksanen kertoi, että romanien matkassa on pitänyt heittää kyynisyys pois, olla silmät tarkkoina ja korvat kuulolla. Kirja on konkreettinen teko, joka on samalla kuvaus romanien tavallisesta elämästä.

Kirjassa on myös runsaasti valokuvia, koska onhan toisena tekijänä ollut valokuvaaja. Kuvat ovat koskettavia ja pysähdyttäviä. On kuvia romanien tavallisesta arjesta. On lasten riemua ja naurua, mutta on myös köyhyyttä ja kurjuutta. Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen Ohikuljettuihin kannattaa tarttua ihan sen takia, että kirja herättää paljon ajatuksia.

Kirjan sain kustantajalta, joten kiitos lähtee siihen suuntaan.