Mannerheim-oopperan lumoissa

Olin vasta alkanut toipua kesäteatterikauden avajaisista, niin oli jo suunnattava kohti Ilmajokea. Veljeni ja hänen vaimonsa kysyivät minulta viime syksynä, mitä haluaisin syntymäpäivälahjaksi, koska pyöreitä vuosia tuli mittari täyteen. Ehdottivat oopperaa, koska tiesivät, että teatterissa kuljen muutenkin alvariinsa. Sanoin, että Ilmajoen Musiikkijuhlien Mannerheim-ooppera olisi kiva nähdä ihan jo senkin takia, että sukujuureni löytyvät Ilmajoelta. Siispä sinne sain pääsylipun. Kiitos veli ja veljen vaimo. Olette ihania.

Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat

Kuva © Jussi Niukkala

Carl Gustaf Emil Mannerheim on suomalainen merkkihenkilö, ja voisiko sanoa jopa mahtimies, joka on todellakin jättänyt jälkensä Suomen historiaan. Millaisen Mannerheimin Mannerheim-ooppera sitten esittelee? Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari ovat naiset libreton takana. Nyt, kun on kulunut muutamia päiviä näkemästäni oopperasta, ymmärrän todella hyvin, että naiset ovat libreton kirjoittaneet. Mannerheim-oopperassa katsojille esitellään mies, joka on lähtöisin Louhisaaren kartanosta. Mies, jonka ympärillä pyörii myös naisia. Mies, jonka elämässä on ollut paljon surua ja menetyksiä.

Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat

Kuva © Jussi Niukkala

Mannerheimin roolissa nähdään ja kuullaan upeaäänistä baritonia, Waltteri Torikkaa. Mies, jonka fanit kuulemma seuraavat miehen esityksiä ympäri Suomenmaan, ja miksei vaikka ihan ulkomaita myöten. Toisaalta en yhtään ihmettele. Torikka osaa valloittaa ja hurmata yleisönsä. Toinen, joka osaa myös valloittamisen taidon, on Johanna Rusanen-Kartano. Nainen nähdään oopperassa kaksoisroolituksessa, mutta selkeästi suurempi rooli on taloudenhoitaja Ida Onerva Lankinen. Nainen, joka uskaltaa sanoa Mannerheimille suorat sanat ja ohjata miestä oikeaan suuntaan. Täytyy kyllä myöntää, että Rusanen-Kartanon sopraano on aivan uskomaton. Kuinka naisesta voi lähteä noin mahtavaa ääntä. Hienoa!

Lasse Penttinen oli joutunut melkoisen nopeasti mukaan oopperan esiintyjäksi. Hyvin mies oli kuitenkin ehtinyt sisäistää kolme eri roolia. Etenkin kohtaus, jossa Mannerheim ja Mihail Kotšubei joutuvat samaan selliin, on kutkuttavan hauska. Tämä on myös osoitus siitä, että oopperassa voi olla hauskojakin kohtauksia. Mannerheim ei kuitenkaan missään tapauksessa ole operetti. Esityksessä on paljon vakavia kohtauksia, jotka laittavat katsojan pidättämään hengitystään.

Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat

Kuva © Jussi Niukkala

Mannerheimin upeiden sävellysten takana on Tuomas Kantelinen. Löytyi mahtipontisuutta, mutta löytyi myös herkkyyttä ja runollisuutta. Joka tapauksessa kaunista kuunneltavaa. Teoksen ohjaus ja dramatisointi on Tuomas Parkkisen käsialaa. Parkkinen on niin ikään muokannut Hirvisaaren ja Hietamiehen tekstiä oopperalibretoksi. Monipuolinen ja osaava mies.

Ooppera koostuu kahdestatoista kuvaelmasta, jotka ovat joko omia itsenäisiä kokonaisuuksia tai löyhästi sidoksissa edelliseen kuvaelmaan. Yksi kuvaelma oli peräti Kiinasta, jossa Mannerheim vietti uutta vuotta Kiinan viimeisen keisarin Pu Yin (Saara Mikkonen) kanssa. Kohtaus oli jollain tavoin hyvin koskettava, ja uskon, että 10-vuotiaasta Saara Mikkosesta kuullaan tulevaisuudessa vielä lisää. Manerheimin pikkusisko Annica (Annami Hylkilä) kuoli jo nuorena, mutta pidin siitä, kuinka Mannerheimille läheinen Annica kulki mukana koko esityksen ajan. Annica oli tavallaan Mannerheimin omatunto.

Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat

Kuva © Jussi Niukkala

Mannerheim-oopperan esityspaikka on upeassa luonnonhelmassa aivan Kyröjoen rannalla, lähellä Ilkan patsasta. Muistan, että jossakin oopperassa Ilmajoen Musiikkijuhlilla jokimiljöötä hyödynnettiin itse teoksessa. Mannerheimissa jokea ei ole hyödynnetty, ja oikeastaan lavasteet peittävätkin jokimaiseman. Toisaalta lavasteiden isot ikkuna- tai kaariaukot antoivat näkymän joen vastarannalle. Joen voi kuitenkin nähdä lavasteiden oikeassa päädyssä. Kun esityksiä pidetään luonnon äärellä, voi välillä tapahtua jotain erikoistakin. Mannerheim-oopperassa minua ihastutti pääskysten yllättävät lentonäytökset hääkohtauksessa. Todella kaunista katseltavaa.

Ilta, jolloin esityksen näin, oli kaunis ja aurinkoinen, mutta petollinen. Aluksi aurinko lämmitti ihanasti selkää, mutta käsineet sai kaivaa jo ensimmäisen näytöksen loppupuolella. Toisen näytöksen alussa puolestaan sai jo pukea piponkin päähän. Suosittelen siis lämpöistä vaatetusta, vaikka ilma näyttäisi ja vaikuttaisi, kuinka hienolta tahansa.

Mannerheim-oopperan ehtii vielä nähdä, jos on nopea, ja jos lippuja on vielä jäljellä. Ensi vuonna Ilmajoen Musiikkijuhlilla on vielä neljä esitystä Mannerheimia. Tämän jälkeen Aino Ackté valtaa näyttämön.

Mannerheim -oopperaa esitettiin ensimmäisen kerran Suomen juhlavuonna 2017.

Kiitos Ilmajoen Musiikkijuhlille kuvalainauksista.