Mauno Saari: Rakkaudesta, rakkaudella

Olen ollut kyllä surkea lukija koko alkuvuoden. Tai oikeastaan minulla on kesken yksi aikaa vievä lukupiirikirja, jonka lukupiiri jo ehti ruotiakin, mutta itse en vain ollut ehtinyt lukea kirjaa kuin alkumetreille. Periksi en kuitenkaan anna, koska kirja on perin mielenkiintoinen. Ainut vain, että iltaisin uni tulee todella nopeasti. Ei siis lukeminen oikein suju. Sen sijaan yksi runokirja tuli ahmittua, vaikka postaus tuleekin vasta nyt. Mauno Saaren Rakkaudesta, rakkaudella (Art House, 2000) on teos, joka meni tunteisiin.

Mitä tapahtuu, kun keski-ikäinen, naimisissa oleva mies kohtaa elämänsä rakkauden? Syntyy suhde, joka rikkoo miehen avioliiton. Suhteen seurauksena rikkoontuu myös toinen avioliitto. Julmaa, mutta lopputuloksena on uusi liitto, jossa rakkaus kantaa. Rakkaudesta, rakkaudella on syntynyt Mauno Saaren omista tuntemuksista. Kirjan runot on kirjoitettu suurella tunteella ja niistä aistii hyvin, kuinka henkilökohtaisia runot ovat. Osa runoista on kirjoitettu silloiselle vaimolle, nykyiselle ex-vaimolle. Osa tunteiden palosta on kohdistunut suoraan uudelle, ihanalle rakastetulle.

Ex-vaimolle kirjoitetut runot ovat kauniita kaikessa karmeudessaan. Avioero ja omaisuuden jakaminen eivät ole koskaan helppoja vaihtoehtoja. On liian paljon menetettävää, ja tätä Saarikin välillä pohtii. Eikä rakkauskaan ole kuollut, mutta se on vain muuttanut vuosien saatossa olomuotoaan. Kannattaako tuttu ja turvallinen vaihtaa uuteen ja opetella kaikki asiat toisesta, uudesta henkilöstä alusta lähtien? Eikö olisi vain helpompi jatkaa entisellään? Toisaalta, kun ihminen löytää elämänsä rakkauden, on tunteiden palo sellaista, että kaikki muut asiat tuntuvat toispuoleisilta. Uusi rakas on ihmeiden ilmentymä, joka vie miehen yöunet. On myös pelkotiloja, voisiko nuori rakastettu oikeasti rakastaa keski-ikäistä, vanhenevaa miestä.

Tätä runokirjaa oli ilo lukea. Runoissa oli niin vahva tunnelataus, että lukijana eläydyin runojen kertomaan täydellisesti. Kosteilta silmäkulmiltakaan ei näitä runoja lukiessa voinut välttyä. Mauno Saari on pukenut tuntonsa todella hienoiksi kokonaisuuksiksi. Runoilla toki kerrotaan tunnetiloja, mutta nämä runot koin jotenkin erityisen vahvoina. Runot olisivat voineet olla kenen tahansa ihmisen kertomaa, joka olisi ollut samassa tilanteessa. Toivottavasti näistä runoista on edes lohtua, jos samaan tilanteeseen on joutunut ja tämän runokirjan luettavaksi on valinnut.

Pidin myös siitä, kuinka selkeätä Saaren kerronta on. Ei mitään ylimääräistä, mutta silti runoissa on jotain, joka pakottaa jatkamaan lukemista. Nämä runot todellakin kolahtivat, vaikka en itse edes ole samassa tilanteessa kuin Saari on ollut runoja kirjoittaessaan. Yksinkertaisesti hieno teos.

En tahdo enää nähdä sinua. Valehtelen. Mutta en halua

koskaan enää nähdä sinua. Rakastan sinua, typerys,

hautaan saakka.

Ote lainattu Mauno Saaren runokirjasta Rakkaudesta, rakkaudella.

Mauno Saaren Rakkaudesta, rakkaudella -kirjalla osallistun Reader, why did I marry him? -blogin runohaasteeseen.