Viimeiset neljä perjantaita ovat olleet aamusta lähtien
huikeaa odotusta. Odotusta nähdä superdiiva Jemina ja hieman siinä sivussa myös
Helsinki Dance Companyn ja Uuden tanssin keskus Zodiakin taitavia
tanssijoita. Team Jemina nimittäin lunasti paikkansa kaikissa neljässä Jemina – The Great American Shown
avoimissa harjoituksissa Leipätehtaalla. Itse en kylläkään lopulta nähnyt kuin
kolmet avoimet harjoitukset. Ensimmäisellä kerralla avoimiin harjoituksiin
mennessäni istuinkin vain junassa. Pääradan junaliikenne seisahtui sen verran
pitkäksi aikaa, että myöhästyin harjoituksista. Syynä oli jonkun surullisen
yksilön päätyminen raiteille. Onneksi Team Jeminalaiset täyttivät some-kanavat
ja sain osani häikäisystä.
Mitä avoimissa harjoituksissa tapahtuu? Siellä yksinkertaisesti
harjoitellaan tulevaa esitystä tai oikeastaan kohtauksia siitä ja pieni joukko yleisöä saa nauttia näkemästään. Kohtauksia
harjoitellaan ja hiotaan kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan. Jemina – The Great American Shown
avoimissa harjoituksissa koreografi Jyrki
Karttunen ohjeisti tanssijoita ja ohjaaja ja käsikirjoittaja Heidi Räsänen antoi välillä
lisäohjeita. Avoimissa harjoituksissa tanssijat olivat verkkareissa ja
t-paidoissa eli mitään sen suurempaa glamouria ei ollut nähtävillä. Paitsi,
että kun omistaa rikkaan mielikuvituksen, saattoi tanssijat nähdä milloin
missäkin asussa ja meikissä. Myös sädehtivä Jemina saattoi välillä päätyä
harjoitustilaan, jos oikein antoi mielikuvituksen lentää. Avoimet harjoitukset
ovat siis normaalit harjoitukset, mutta mukana on oikeaa yleisöä.
Oli mukava käydä viikon välein seuraamassa kolmet avoimet
harjoitukset, koska samalla näki, kuinka esitys kehittyy. Ja vaikka kyse olikin
yksittäisistä kohtauksista, eikä samaa kohtausta edes välttämättä nähnyt kuin
yksissä ainoissa avoimissa harjoituksissa, huomasi tanssijoista, kuinka heille
tuli viikko viikolta enemmän varmuutta esityksen suhteen. Avointen harjoitusten
lopussa Jyrki Karttuselle ja tanssijoille on saanut esittää kysymyksiä. Kuulimme
esimerkiksi sen, että kaikki ei aina ole itsestään selvää koreografille, mutta
tanssijaryhmältä saa ideoita, joita yhdessä jalostetaan toimiviksi
kokonaisuuksiksi. Toisella kertaa, kun itse olin mukana seuraamassa
harjoituksia, yksi tanssija kertoi, että parin viimeisen viikon sisällä on kirkastunut
paljon asioita. Asiat ovat ikään kuin loksahtanut paikoilleen. Toinen
tanssija puolestaan kertoi, että harjoituksissa on naurettu paljon. Kuulostaa
loistavalta työyhteisöltä.
Avoimissa harjoituksissa tuli nähtyä vaikka mitä.
Ammustehtaan tyttöjä, puu, satusiivousta (itsekin sitä osaan), muotinäytös ja
saluunakohtaus ihan vain muutamia mainitakseni. Kaikki kohtaukset eivät
välttämättä päädy valmiiseen teokseen, mutta voi kuinka toivoisin näkeväni
puun. Jotenkin toivon, että puu olisi kimallusta täynnä. Se olisi upea, koska
puu oli jo pelkästään harjoitustilanteessa todella hieno. Edelleen jaksan
ihmetellä sitä, kuinka helposti tanssijat osaavat tehdä sen, mitä heiltä
pyydetään tai ainakin se näyttää helpolta ja kaiken lisäksi hienolta.
Mennessäni viimeisiin avoimiin harjoituksiin Helsingin Kaupunginteatterin
yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
kertoi, että kyseisenä päivänä oli ollut teaser-kuvaukset ja saattaisimme nähdä
esiintyjät täysissä tällingeissä. Siis wow! Enemmän kuin kurkistus tulevaan.
Kamera valmiiksi ja kuvaamaan. Mutta mitä tapahtuikaan? Jemina tuli kertomaan
ennen avoimia harjoituksia, ettei kyseisenä päivänä saisi kuvata. Siis mitä?
Voiko superdiiva, itseään täynnä oleva Jemina kieltää itsensä kuvaamisen? Olen
pohtinut asiaa, eikä kyseessä voinut olla Jemina, vaan Jyrki Karttunen. Jemina
ei ikinä menettäisi mahdollisuutta saada paistatella kameroiden valokeilassa.
Täytyy kyllä myöntää, että kurkistus tulevaan lupasi paljon. Arvatkaa odotanko
itse esitystä? Bling blingiä ja pitkiä silmäripsiä.
Jemina – The Great
American Shown ensi-ilta on 22.3.2016 Kaapelitehtaan Pannuhallilla. Jyrki
Karttusen lisäksi esityksessä ovat mukana tanssijat Auri Ahola, Anne Hiekkaranta,
Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Heidi Naakka,
Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen ja Kaisa
Torkkel. Se on muuten niin, että Jemina saattaa vaihtua esityksessä lennossa,
koska Jemina on ilmiö. Ja koska ilmiöt ovat aina mielenkiintoisia, kannattaa
harkita esityksen katsomista. Toisaalta, jos ilmiöt pelottavat ja Jeminan
häikäisy ärsyttää, on syytä pysyä neljän seinän sisällä. Minä en aio pysyä
kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti