Aloitin joskus syksyn pimeinä iltoina lukemaan Thomas
Rydahlin Erakkoa (Minerva, 2016),
mutta jostain syystä lukeminen jäi aina kesken, koska piti saattaa jokin toinen
kesken jäänyt kirja päätökseen. Onko tällainen tuttua kenellekään toiselle? Tammikuun
alkupäivinä sain kirjan kuitenkin päätökseen ja nyt on vihdoin postauksen aika.
Tanskankielinen alkuteos Eremitten
ilmestyi vuonna 2014. Kirjan on suomentanut Salla Korpela.
Erhard on tanskalainen taksinkuljettaja, joka on asunut
Kanariansaarilla viimeiset seitsemäntoista vuotta. Miehen lempinimi on Erakko,
koska mies on oman tiensä kulkija, eikä hänellä liiemmälti ole ystäviä. Löytyy
kuitenkin ystäväpariskunta, jonka kanssa Erhard viettää silloin tällöin
aikaansa. Ystäväpariskunnan kanssa hän osuu Fuerteventuran rannalle silloin,
kun rannalla on upouusi auto hylättynä. Myöhemmin Erhard kuulee, että autosta
on löytynyt kuollut poika. Poliisit pitävät tapausta selvitettynä tai
selvittämättömänä, mutta siihen ei laiteta paukkuja. Erhardia sen sijaan tapaus
alkaa ahdistaa. Tapaus ahdistaa niin paljon, että ikääntynyt mies alkaa
omatoimisesti selvittää, kenen lapsi autossa on ollut. Erhardille alkaa
tapahtua kaikkea kummallista. Erään kostean illan päätteeksi hänen
ystäväpariskuntansa mies, Raúl, häviää ja naisen, Beatrizin, Erhard löytää kuolemankielissä,
erittäin pahasti pahoinpideltynä. Alkaa ajojahti, eikä Erhard voi enää luottaa kehenkään,
eikä kukaan tunnu luottavan Erakkoon.
Erakko on pitkä,
pohdiskeleva ja tiivistekstinen kirja. Hieman häiritsi se, että numeroidut
luvut alkavat heti edellisen luvun perään. Itse pidän tekstistä, jossa uusi
luku alkaa selkeästi seuraavalta sivulta. Kirja ei missään tapauksessa ole
nopealukuinen, vaan vaatii lukijaltaan aikaa ja keskittymistä. Ei siis ihme,
että oma luku-urakkanikin venyi Erakkoa
lukiessa suhteettoman pitkäksi. Kirjan juoni on sinänsä erittäin taitavasti
rakennettu ja siinä on monia eri kerroksia, mutta eittämättä välillä tulin
miettineeksi, olisiko kirjaa voinut hieman tiivistää. Välillä myös ihmettelin sitä, kuinka ketterä lähes seitsemänkymppinen, liikuntaa
harrastamaton mies olikaan. Dekkariksi Erakko
on poikkeavan erilainen, josta täytyy ehdottomasti antaa plussaa.
Thomas Rydahlin Erakko
on saanut vuonna 2015 Lasiavain -palkinnon vuoden parhaana pohjoismaisena
rikosromaanina. Erakko on palkittu
myös Tanskassa vuoden 2014 parhaana rikosromaanina.
Erakko on
ensimmäinen osa Erhard Jørgensen -rikosromaanisarjasta. Viime vuonna Tanskassa
ilmestyi sarjan itsenäinen toinen osa De
Savnede. Jos kirja suomennetaan, saattaisin lukea sen, koska eräät asiat
Erakossa jäivät häiritsemään minua.
Erakolla kuittaan Facebookin Dekkariryhmän lukuhaasteen 2017 ensimmäisen kirjan, sijoittamalla kirjan luokkaan Tapahtumapaikkana valtio Euroopassa. Kyllähän Kanariansaaret Espanjaan kuuluvat, vaikka ovatkin itsehallinnollinen saariryhmä.
Erakko kannattaa lukea, jos olet ennakkoluuloton dekkareiden suhteen, etkä pitkästy nopeasti.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Mielenkiintoinen kirjan tarina!
VastaaPoistaLempeää helmikuuta sinulle!
Kirja oli mielenkiintoinen, vaikkakin hidastempoinen.
PoistaIhanaa ja valoisaa helmikuuta sinullekin!