Ian McEwan: Rannalla

On jäänyt muutama kirjapostaus rästiin pidemmäksi aikaa, joten täytyy yrittää saada nämäkin ajan tasalle, niin voi hyvällä omallatunnolla aloittaa uuden vuoden. No, ehkä ei pitäisi ottaa tästä harrastuksesta stressiä, mutta luonteeltani olen sellainen, että minua häiritsee, jos jokin asia on tekemättä ihan oman itseni vuoksi. Voitin Ian McEwanin Rannalla (Otava, 2007) Ullan luetut kirjat -blogin kesäarvonnasta. Englanninkielinen alkuteos on nimeltään On Chesil Beach. Kirjan on suomentanut Juhani Lindholm.

Eletään vuotta 1962. Edward ja Florence ovat menneet naimisiin ja on heidän hääyönsä. Vapauksien aikakausi tekee tuloaan, mutta Florence on edelleen täysin kokematon seksin suhteen. Oikeastaan Florence ei edes halua mitään sukupuolista kanssakäymistä. Kaikki sukupuoliseen aktiin liittyvä ällöttää naista. Hänelle Edward riittää sellaisenaan ilman mitään seksiä tai edes suutelua. On kuitenkin hääyö ja Edwardin odotukset ovat korkealla. Florencen olisi pitänyt kertoa Edwardille ennen naimisiinmenoa ongelmastaan, mutta kuinka kertoa asiasta, josta ei pysty puhumaan? Yö hääsviitissä saa lopun, joka suistaa nuorenparin elämän kertaheitolla täysin toisenlaiseksi kuin he kumpikaan olisivat ikinä ajatelleet.

Aivan uskomattoman tiivistunnelmainen kertomus. Kirja on suhteellisen ohut, mutta teksti on sitäkin painavampaa. Itselleni tuotti vaikeuksia laskea kirja välillä käsistä, koska olin niin kertomuksen lumoissa tai voiko sanoa lumoissa, kun oikeastaan pitäisi sanoa jännittyneessä ja piinaavassa mielentilassa. Kyllä McEwan osaa. Siis uskomaton mies. Herralla on todellakin kyky kirjoittaa tarinaa, joka vie lukijan mennessään. Pidän myös siitä, kuinka tarina etenee loogisesti, eikä hyppele ajasta toiseen. McEwan on myös tehnyt hienon kuvauksen 60-luvun vapautumisen aikakaudesta.

Rannalla on mielestäni myös kannanotto siihen, kuinka ihmisten pitäisi puhua toisilleen. Ei saisi pitää sisällään asioita, joista on epävarma tai joista ei pidä. Puhuminen auttaa ja ongelmiin voi löytyä ratkaisu, kun vain uskaltaa avautua. Vastapuolella voi olla vastaavia tunnetiloja tai pelkoja tai hän osaa heti kertoa, kuinka kannattaa edetä. Kirja kuvaa hienosti sen, mitä voi tapahtua, kun jättää kertomatta jonkin mieltään painavan asian. Koko elämä voi mullistua pelkän puhumattomuuden takia. Nyt yritän itsekin taas muistaa, että täytyy puhua, eikä vain niellä kaikkea, jos jokin asia tuntuu hankalalta.

Ian McEwanin Rannalla kannattaa lukea ihan jo vain sen takia, että kirja on piinaavan hieno tarina kahdesta nuoresta ihmisestä. Ja jos pidät psykologisista romaaneista, niin tässä on sinulle kirja.