Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

Lukupiiri on siitä mainio harrastus, että tulee tartuttua kirjoihin, joista ei ole aiemmin kuullut sanaakaan tai joita ei vain ole tullut ajatelleeksi, että lukisi. Tällä kertaa lukupiiri tarttui Emmi Itärannan Teemestarin kirjaan (Teos, 2012). Itse luin kirjasta pokkariversion vuodelta 2014. Täytyy myöntää, että olipa taas varsin erilainen lukukokemus.

Teemestarin kirjassa eletään nykyisajassa. Entismaailma on kadonnut, kun napajäät ovat sulaneet ja meret ovat peittäneet suuret kaupungit. Nykyismaailma on saanut uudennäköisen kartan tämän seurauksena. Entismaailmasta ei tiedetä juuri mitään, koska historialliset jäljet ovat hävinneet Hämärän vuosisadan saatossa. Nykyismaailman suurin ongelma on veden vähyys. Vettä säännöstellään sotilasdiktatuurisin ottein. Noria on teemestarin tytär, joka on tuleva jatkamaan isänsä jalanjälkiä. Norian teemestarisuvulla on salaisuus, jonka myös Noria saa harteilleen. Veden kätkeminen on rikoksista pahin. Kuinka Noria selviytyy salaisuutensa kanssa, kun hänen parhaan ystävänsä Sanjan perhe kärsii silminnähtävästi vesipulasta?

Kirja antaa surullisen ja karmaisevan näkymän tulevaisuudesta. Vaikka lukupiiriläiset pitivät kirjasta pääosin, yksi lukupiiriläinen kertoi masentuneesta ajatuksesta, millaiseen tilaan maailma oli saatettu. Kirjan luettua muutamalla henkilöllä ajatukset olivat alkaneet pyöriä kirjan teeman ympärillä. Kirja ei siis missään nimessä ole helppo lukukokemus, mutta vaikuttava se on. Kirjan dystopiamaailma ja kaunis kieli olivat jollain tavoin ristiriidassa keskenään, mutta toisaalta kirjan kieli pehmensi kovaa ja raakaa todellisuutta. Kirjaa lukiessa huomasi myös hyvin sen, kuinka tarkasti kirjailija oli nykyismaailman miettinyt ja harkinnut. Itäranta oli tuonut hienosti esiin kirjassa koko ajan leijuvan sotilasdiktatuurista johtuvan jännittyneen tunnelman. Itse olin lukijana alati hieman kuin varpaisillani.

Kirjassa oli sekoitettu hienosti japanilaisuutta ja pohjoismaisuutta. Lisäksi Venäjää ja Kiina toivat oman säväyksensä kirjan maailmaan. Olisi ollut hienoa, jos kirjan sisäkannessa olisi ollut nykyismaailman kartta. Olisi voinut vertailla, kuinka maailma on muuttunut nykyajasta tulevaisuuden nykyismaailmaksi.

Teemestarin kirjassa kilvoitellaan paljon moraalisten kysymysten äärellä. Kuinka ihminen voi toimia moraalisesti oikein, jos hänellä on avain pelastukseen, mutta joka on samalla tarkoin varjeltu salaisuus? Lisäksi, kun salaisuuteen liitetään uhka sotilasdiktatuurista, on ihminen puun ja kuoren välissä, eikä mikään vaihtoehto tunnu olevan oikein. Kirja on hyvin moniulotteinen ja kysymyksiä asettava.

Lukupiirissä ihasteltiin esikoiskirjailijan taitavuutta. Ei ole siis ihme, että kirjaa on ylistetty ja palkittu. Teemestarin kirja on voittanut Teoksen fantasia- ja scifikirjoituskilpailun vuonna 2011. Vuonna 2012 kirja palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla ja vuonna 2013 Nuori Aleksis -palkinnolla. Kirja on ilmestynyt vuonna 2014 Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa.

Emmi Itärannan Teemestarin kirja kannattaa lukea, jos haluat päästä eläytymään mahdolliseen tulevaisuuden maailmaan. Maailma ei vaikuta enää hienolta paikalta, mutta ihmismieli osaa onneksi edelleen olla hyvä.

Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä 4 (asteikko 1-5).