Lukupiirin kirjavalinta marraskuiseen iltaan oli Eve
Hietamiehen Yösyöttö (Otava, 2010).
Itse luin kirjan pokkariversion vuodelta 2015. Mielenkiintoinen kirjavalinta
ainakin itselleni, koska en muistaakseni aiemmin ole tutustunut Eve Hietamiehen
tuotantoon. Paikallisista kirjastoista kirjan sai helposti lainattua.
Luultavasti sen takia, että kirjan ilmestymisestä on jo jonkin verran aikaa ja
pokkariversioitakin on ehditty julkaista.
Yösyöttö alkaa
siitä, kun Antille ja Pialle syntyy esikoispoika, ja äiti hyppää
Naistenklinikalta päästyään taksin kyytiin ja jättää isän ja pojan kahdestaan.
Äiti palaa kuitenkin melko pian takaisin kotiin, seotakseen lopulta täysin.
Antti jää pienen vauvan kanssa kahdestaan. On järjestettävä työasiat siihen
malliin, että mies voi jäädä lapsen kanssa kotiin. Antin ja vauvan elämä tuntuu
olevan aluksi pelkkää kaaosta, mutta vähitellen Antti oppii vauvanhoidon
taidot. Verkostoituminen tuntuu olevan suuri haaste, mutta ylitettyään itsensä,
Antti löytää itsensä ja poikansa leikkipuistosta, keskeltä äitirivistöä. Antti
oppii vähitellen tietämään uskomattomia asioita naisista ja äitiydestä. Samalla
poika kasvaa ja kehittyy.
Yösyöttö on
hauska, kertakaikkisen hauska, vaikka välillä kirpaiseekin Antin kohtalo. Eve
Hietamies on osannut kirjoittaa sujuvasanaisen romaanin äitiyden ihanuudesta ja
kaikesta siihen liittyvästä kurjuudesta miehen näkökulmasta. Lukupiiriläisten
mielestä kirja oli koukuttava ja helppolukuinen. Hietamies on saanut hyvin myös
kuvattua miesten ja naisten erilaisen ajattelutavan monissa asioissa. Myös
naisten erilainen ajattelutapa on saatu kirjaan mahdutettua. Leikkipuiston
naiset ovat jokainen omia persooniansa ja jokaisella heistä on omat
kasvatusmetodinsa. Siitä huolimatta naiset ovat valmiita tukemaan toisiaan, jos
vastassa on mies. Kirjassa on uskomattoman herkullisia kohtauksia. Lukija voi
tuntea itsensä sivustaseuraajaksi, koska kohtaukset on kuvattu niin aidosti,
että lukija voi nähdä erilaiset ihmiset ja tapahtumat edessään. Kirjan tarina etenee
koko ajan Paavon kasvaessa ja kehittyessä.
Eve Hietamies on Yösyötöllään
ottanut kantaa myös naisten synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Rankka aihe,
josta aivan liian usein vaietaan. Myös yksinhuoltajaisyys on kannanotto. Vaikka
yksinhuoltajaisiä on todella vähän verrattuna yksinhuoltajaäiteihin, on heitä
silti, ja varmasti suurin osa heistä on omille lapsilleen juuri se paras
vanhempi, joka vain voi olla.
Yösyöttö on saanut
jatkoromaanin Eve Hietamiehen Tarhapäivästä,
jonka kävin tänään lainaamassa kirjastosta. Mielenkiinnolla tartun jatko-osaan,
koska haluan tietää, kuinka Antin ja Paavon elämä jatkuu.
Eve Hietamiehen Yösyöttöä
voin suositella henkilöille, jotka kaipaavat nopeaa ja mukavaa luettavaa. Yhden
lukupiiriläisen vinkki on myös se, että kirja on oivaa lomalukemista.
Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä 4 (asteikko1-5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti