Marraskuun masennusta

 

Niin se vain kuukausi vierähti ja tuli näemmä kuukauden blogitaukokin. En vain ole yksinkertaisesti jaksanut etäpäivien jälkeen enää asettua koneen äärelle kirjoittamaan postauksia. On meinaan imetty kaikki mehut tästä naisesta viimeisimmän kuukauden aikana. Energiatasot ovat olleet täysin nollassa. Olen kulkenut zombiena hämärän rajamailla ja yrittänyt selviytyä päivästä toiseen. Marraskuu ei vain sovi minulle. Voidaanko sopia, että ensi vuonna hypätään marraskuun yli suoraan joulukuuhun?

Kaikesta huolimatta marraskuussakin on tapahtunut. Otin influenssarokotuksen, jonka jälkeen seuraavana yönä aloin oksentaa. Lääkärin mukaan ei johtunut rokotteesta, vaan olin saanut kehooni jonkin viruksen. Kyseisen vatsataudin takia jäi Kansallisteatterin Tunnit, viikot, kuukaudet -näytelmä väliin. Onnekseni huomasin, että saman viikon lauantaina oli Keravan kirjastossa elokuva Neiti Ajan esitys. Elokuvan ohjaaja Elina Talvensaari kertoi elokuvasta esityksen jälkeen. Olipas mielenkiintoista katseltavaa ja kuunneltavaa.

Yksi jouluaiheinen palapeli tuli tehtyä myös marraskuussa

Seuraavalla viikolla pääsin onneksi myös teatteriin. Kansallisteatterin Pintaremontti oli mukava piristysruiske keskelle viikkoa. Samalla reissulla ehdittiin käydä työkavereiden kanssa ulkona syömässä. Sekin on luksusta. Samaisella viikolla kävin myös elokuvissa. Kävin katsomassa hienon Hytti nro 6:sen. Lämmin suositus kaikille. Näiden lisäksi olen kahvitellut ystävien kanssa kahviloissa sekä viettänyt alkoholitonta glögi-iltaa ystäväni kanssa kotona. Marlin vuosikertaglögi 2021 on muuten huippuhyvää. Kannattaa maistaa.

Jasmin Nikkanen, Forssan Kuvataidekoulu
Kaulakoru Puu

Viime viikolla oli Rianno Communicationsin ja Mutin PR-tilaisuudessa Taidehallilla. Mutti oli järjestänyt kuvataidekoululaisille kierrätyskilpailun, jossa Mutti-tuotteiden pakkauksia kierrätettiin. Jestas, kuinka hienoja teoksia lapset ja nuoret olivat saaneet aikaiseksi. Suomalainen korutaide ei ainakaan ole häviämässä. Sen verran vakuuttavia töitä taidehallissa oli esillä. Tilaisuudessa oli mukana myös Henri Alén, joka oli valikoinut tuotteita saamiimme goodie bageihin sekä tehnyt kassiin itsekin kolmenlaista herkkusisältöä. Oli upea tilaisuus ja taiteelle on aina oma paikkansa sydämessäni. Viime viikkoon mahtui myös Keski-Uudenmaan teatterin ensi-ilta Ovista ja ikkunoista. Kunnon komedia, joka sai välillä farssimaisia piirteitä. Viime viikon kruunasi ensimmäisen adventin Adventtikonsertti Johanneksenkirkossa. Viipurin lauluveikot hurmasivat yleisön.

Herra Karvajalan kanssa olemme lopettaneet tämän syksyn ulkoilut. Ensin syynä oli se, että Herra Karvajalka sai hieman suuremman parturoinnin, kun kävimme yhdistetyllä hammaslääkäri- ja kampaajakäynnillä. Toinen syy on se, ettei Herra Karvajalka enää halua tassujaan ulos laskea. Mieluummin pidetään terassin ovea raollaan ja jäädytetään palvelijatar.

Ai niin. Aloitin viime viikolla kuukauden Berocca-kuurin. Jostain syystä jo parin päivän kuluttua alkoi löytyä enemmän virtaa. Luultavasti siis on ollut B12-vitamiinitaso olemattomissa ja kenties jokin muukin. Olen muutaman viime vuoden ajan aina marraskuussa ottanut Berocca-kuurin, mutta tänä vuonna unohdin. Onneksi äiti kysyi asiasta. Vaikka en kauheasti usko tällaisiin lisävitamiineihin ja -hivenaineisiin, niin Berocca on aina auttanut. 

Olen siis vielä hengissä ja kirjojakin olen lukenut, vaikka niitä hitaanlaisesti. Ehkä tämä tästä taas iloksi muuttuu, koska huomenna on jo joulukuu ja saa avata kolmen eri joulukalenterin luukut. 

Ahdistaako teitä marraskuu vai aiheuttaako joulu enemmänkin paineita?