Tuli taas kerran luettua kirja, joka vaati nenäliinapaketin
käsien ulottuville. Lindsey Kelkin Meillähän
oli tauko (HarperCollins Nordic, 2018) on takuuvarmaa ihmissuhdedraamaa
ensimmäisiltä sivuilta kirjan loppuun saakka. Tällaisia kirjoja on toisinaan
hyvä lukea. Aina ei tarvitse olla kirjallisuuden syvällistä ja paljon ajattelua
vaativaa.
Livin ja Adamin lomareissun viimeisenä iltana Liv odottaa
kuin kuuta nousevaa, että Adam kosisi häntä. Liv on kuullut Adamin aikeista
parhaalta ystävältään Cassielta, joka on naimisissa Adamin veljen Chrisin kanssa.
Adam on varannut ravintolapöydän jumalaiselta paikalta, joka on kuin tehty romanttisten
kosintojen kohtauspaikaksi. Liv, joka arkielämässä pukeutuu mukavasti ja
käytännöllisesti, on laittanut jalkoihinsa sellaiset korkokengät, jotka ovat
taatusti pois hänen mukavuusalueeltaan. Mekkokin on pirun kallis, mutta hän
haluaa olla kauneimmillaan näin tärkeänä iltana. Jokin menee kuitenkin pieleen
tai itse asiassa aika moni asia menee pieleen. Pariskunta ei ikinä päädy
ravintolaan, eikä Adam kosi. Sen sijaan paluumatkan päätteeksi Adam haluaa
pitää suhteesta taukoa. Taukoa! Livin elämä on murskana.
Lindsey Kelkin tarina kulkee sutjakkaasti ja tapahtumia
riittää. Kirjassa Liv ja Adam vuorottelevat eli tarina etenee molempien
henkilöiden ajatusten ja tekojen kautta. Ihan mukavaa, koska usein tällaiset
kirjat käydään pelkästään naisen näkökulmasta. Vaikka kirjan loppuratkaisu on
jokseenkin arvattavissa, on tarinassa monta mehevää puolta. Kuinka helppo on
loukata toista osapuolta, joko tahallisesti tai tahattomasti. Sukulaiset ja
ystävät tuntuvat tietävän parhaiten, mikä on parhaaksi Liville ja Adamille, ja
kuinka he pääsevät kaikesta yli. Tällainen ohjaaminen tai painostus voi tuntua
ainoastaan ahdistavalta henkilöistä, joiden elämä on saanut täysin uuden
suunnan.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat perienglantilaiseen kylään,
jossa kaikki tuntevat toisensa. Teet mitä tahansa, niin varmasti joku huomaa
tai näkee. Ihastuin tietysti myös siihen, kuinka osa kirjan tapahtumista
sijoittui kylän pubiin. Kulahtaneeseen ja tahmaiseen, mutta kuitenkin niin
rakkaaseen. Kelk on luonut kirjaan myös mainiot henkilöt. Jokaisen henkilön
ominaispiirteet tulevat lukijalle enemmänkin kuin tutuiksi. Täytyy kyllä
myöntää, että hieman ihmettelin, ettei Livin työkaveri David ollut homo. Piirteet
ja käytös oli kuin stereotyyppisellä homolla, mutta David olikin jotain aivan
muuta.
Yksi asia kirjassa tökki. Cassin ja Chrisin esikoisen
ristiäiset jo sinänsä ampuivat yli ja pahasti, mutta oli jotain muutakin. Jos
ollaan tällaisissa juhlissa, niin juhlitaan juhlakalua, eikä aleta riidellä
parisuhteista tai mistään muistakaan suhteista tai asioista. Kyllä aikuisten
ihmisten pitää sen verran osata käyttäytyä, että muutaman tunnin osaa näytellä
sivistynyttä, vaikka kuinka jurppisi. Tällaisesta en tykkää, että unohdetaan
juhlittava, ja viedään show omiin nimiinsä.
Kirjan englanninkielin alkuteos We Were on a Break on ilmestynyt vuonna 2016. Kirjan on suomentanut
Virpi Kuusela.
Lindsey Kelkin Meillähän
oli tauko on sopiva kirja, kun haluaa saada irtioton arjen kiireisiin. Tätä
kirjaa lukiessa unohtuvat omat murheet. Kirja on juuri sopiva
viihdelukemiseksi. Draamaa ja rakkautta löytyy.
Kiitos kustantajalle viihdyttävästä lukunautinnosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti