Jöns Hellsing: Etsitään kätevää miestä

Välillä tekee hyvää lukea jotain hieman kevyempää kirjallisuutta. Otin työmatkalukemiseksi Jöns Hellsingin Etsitään kätevää miestä (HarperCollins Nordic, 2017). Tosin kirja olikin melkoisen paksu työmatkalukemiseksi, joten aikaa kului. Lyhyellä junamatkalla ei ehdi kovin paljon lukea. Kirjailijan nimen perusteella kuvittelin herran olevan tanskalainen, mutta ilmeisesti mies on kuitenkin kotoisin Ruotsista, koska alkuperäisteoksen nimi Händig man sökes (2017) on selvää ruotsin kieltä. Kirjan on suomentanut Hanna Arvonen.

Lontoolainen John on tyhjäntoimittaja, joka ajelehtii elämän virran vietävänä vailla töitä ja vailla pysyvää asuntoa. Yömajan johtajalta saa lämpöä. Äitiä sen sijaan on välteltävä viimeiseen saakka, koska John ei kestä äitinsä uteluja, mitä mies aikoo tehdä elämälleen. Johnilla on unelma. Hän haluaa kirjailijaksi ja kustantaja onkin ollut suopea Johnin lähettämälle kirjalliselle näytteelle. Pitäisi kuitenkin olla paikka, jossa kirjoittaa. Äiti ei Johnin kirjoittamista hyvällä katso. Tapahtuu kuitenkin jotain. John löytää työpaikkailmoituksen otsikolla ”Etsitään kätevää miestä”. Tässä on Johnin tilaisuus. Skotlantilaiseen Winsleyn kartanoon haetaan talvikaudelle remonttimiestä. Ammattitaitoisen miehen pitäisi saada talven aikana tiluksilla oleva mökki myyntikuntoon.

Ei aikaakaan, kun John on matkalla Skotlantiin kohti työpaikkaa, jossa hän aikoo kirjoittaa kirjansa. Johnilla ei ole mitään käsitystä remontoinnista, mutta se on vain hidaste. Tärkeintä on se, että saa kirjoittaa. Skotlanti ei ole Lontoo ja se selviää Johnille hyvin nopeasti. Selviää myös se, ettei kartanon isäntä olekaan paikalla, vaan häntä emännöi kartanon rouva Anna. Nainen, joka on päättänyt pitää Johnin kanssa kivaa, koska avioliitto lordi Winsleyn kanssa vetelee viimeisiään. Samaan aikaan kartanon uskollinen ykkösmies herra Bradley pähkäilee, kuinka hän toteuttaa lordi Winsleyn tehtävän eliminoida Anna. Annan seuraneiti Sarah puolestaan antaa Annalle oivia ohjeita, kuinka päästä lähemmäksi uutta ja komeaa remonttimiestä. On myös Sarahin sisko Heather, joka pitää kylässä pubia, mutta haaveilee hotelliemännyydestä.

Kirja on ilman muuta hauskaa ja kevyttä luettavaa ja se sisältää monta juonikuviota, ja välillä mietinkin, olisiko vähempi ollut enempi. Toisaalta kirjasta olisi voinut tulla liian kevyt, jos juonikuvioita olisi poistettu. Monet juonikuviot toivat ikään kuin lihaa luitten ympärille. Teksti on helppoa ja nopeaa luettavaa. Välillä hieman ärsytti kirjailijan toteava tai muistuttava tyyli. Tavallaan kerrottiin muistin virkistämiseksi se, minkä lukija oli jo aiemmin lukenut ja todennut. Hieman tuli mieleen lukijan aliarvostaminen, mutta toisaalta se on ehkä kirjailijan tapa kirjoittaa.

Kirjan suurimmat plussat menevät Skotlannin maiseman maalailuille. Hienoa kerrontaa. Minulle tuli sellainen tunne, että Skotlantiin olisi kiva matkustaa, vaikka siellä sataa ja vihmoo talvisaikaan. Kirjasta sai joka tapauksessa upeita Skotlanti-kuvia mieleensä. Nyt täytyy myös myöntää se, että itse asiassa vasta tätä postausta kirjoittaessani luin kirjan kansipaperin sisäliepeestä, että Hellsing on itse matkustanut ensimmäisen kerran Skotlannin saaristoon vuonna 1992 perheen perintötilalle. Tämän jälkeen Skotlannista on tullut miehelle tärkeä osa elämää. Jopa kirjan aihe on kummunnut hänen remontoimastaan entisestä rannikkovartioston tornista.

Jöns Hellsingin Etsitään kätevää miestä on ensimmäinen osa Hope Island -trilogiaa. Kivaa, koska mielelläni lukisin myös seuraavat osat. Tarinaan jäi vielä monta juttua, joista olisi mukava tietää enemmän.

Etsitään kätevää miestä on kirja, joka sopii kevyeksi lomalukemiseksi, vaikka kirjassa sivuja onkin yli 450.

Kiitokset kustantajalle kirjasta.