Kati Hiekkapelto: Tumma

Heti kun sain tietooni, että Kati Hiekkapellolta olisi tulossa uusi dekkari Tumma (Otava, 2016), menin kirjaston nettisivuille ja varasin itselleni kyseisen kirjan. Olinkin niin hyvissä ajoin liikenteessä, että olin jonon kärkisijoilla ja kirjan sain lähes tuoreeltaan luettavakseni. Kirkes-kirjastoissa Hiekkapellon uutuuskirjaan on melkoisen pitkä jono, mutta ei toivoton.

Kati Hiekkapellon edellisistä kirjoista tutun Anna Feketen elämää seurataan myös Tummassa. Anna on matkustanut kesälomalle synnyinseudulleen Serbian unkarilaisalueille. Annan käsilaukku varastetaan viinijuhlissa, jossa Anna on viettämässä tervetulojuhlaansa ystäviensä kanssa. Seuraavana päivänä laukkuvaras löydetään kuolleena joen rannasta. Annan ammatillinen minä ei salli naisen viettää kesälomaa ennen kuin laukkuvarkaan kuolema on täysin selvitetty. Varkaan henkilöllisyyden paljastuessa alkaa esiin tulla johtolankoja, jotka vievät Annan kauas menneisyyteen. Onko laukkuvarkaan kuolemalla jotain tekemistä Annan perheen historian kanssa? Kehen Anna uskaltaa luottaa ja kuka puolestaan puhuu palturia?

En ollut väärässä pari vuotta sitten, kun hehkutin Kolibria ja Suojattomia. Kati Hiekkapellon Tumma on ehkä vieläkin parempi kirja kuin sarjan kaksi ensimmäistä osaa. Hiekkapellon kerronta on kehittynyt entisestään ja hän on osannut viedä Annan tarinaa eteenpäin. Mielestäni on loistava ratkaisu, että kirjan tarina on sijoitettu Annan synnyinseuduille kauas pois Suomesta. Uusi ympäristö saa lukijan entistä kiinnostuneemmaksi. Hiekkapelto on taitava kuvatessaan ympäristöä, eikä Tumma tee tässä poikkeusta. Lukijan on hyvin helppo alkaa haaveilla kuuman paahteisista kesäpäivistä jossain mukavassa tavernassa. Hiekkapellolla on kiehtova tapa kertoa tarinaa. Kuten sarjan kaksi edellistäkin osaa, tämä kirja tuli myös ahmittua. Kirja vangitsee lukijansa, eikä kirjaa malttaisi laskea käsistään.

Vaikka Tumma on selkeästi dekkareihin luokiteltava kirja, on kirjassa mukana erittäin ajankohtainen teema. Kati Hiekkapelto on ottanut kirjan yhdeksi johtavaksi teemaksi pakolaisuuden. Olisi kiva tietää, millainen on Hiekkapellon taustatyö pakolaisuudesta, koska sen verran vakuuttavaa kirjan teksti on kaikkine ihmissalakuljetuksineen ja pakolaisleireineen. Pidän siitä, että kirjailijalla on rohkeutta nostaa näin kuuma peruna kirjan pääteemaksi. Kirjassa käsitellään myös ihmisen juurettomuutta ja ulkopuolisuutta. Ajatuksia liikkeelle laittavia teemoja nämäkin.

Kati Hiekkapellon Tummaa suosittelen, jos olet lukenut muutkin Hiekkapellon kirjat. Dekkarinystävän kirjaan kannattaa tarttua joka tapauksessa. 

Kirja saa tähtiä 4½ (asteikko 1-5).