Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

Työmatkani julkisella liikennevälineellä eli junalla ei kestä kuin kymmenen minuuttia suuntaansa eli parikymmentä minuuttia per päivä, mikäli junat kulkevat ajallaan. Vaikka matka on lyhyt, tykkään siitä huolimatta lukea tuonkin ajan. Viimeisimpänä matkalukemisena oli pokkariversio Jonas Jonassonin kirjasta Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (WSOY, 2012). Ruotsinkielinen alkuteos Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann ilmestyi vuonna 2009. Teoksen on suomentanut Raija Rintamäki. Kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 2010. Kirkes-kirjastoista kirjan saa suhteellisen helposti lainattua, vaikka kirjaa melkoisen paljon lainataankin.

Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi kertoo sata vuotta täyttävästä Allan Karlssonista, joka päättää syntymäpäivänään ottaa pitkät ja karata vanhainkodista. Miehen karkureissu alkaa vauhdikkaasti. Allan nappaa matkailukeskuksesta mukaansa matkalaukun, jota on luvannut vartioida ja hyppää ensimmäiseen linja-autoon, joka asemalta lähtee liikkeelle. Tästä alkaa Allanin seikkailu, johon pääsee kohtapuoliin osallistumaan myös pikkurikollinen Julius. Matkalaukusta miehet löytävät kasapäin rahaa. Matkalaukku kuuluu rikollisliigalle Never Again, joten miehet joutuvat rikollisten takaa-ajetuiksi samalla, kun poliisi yrittää löytää kadonnutta Allania. Allan on maailmaa nähnyt mies, ja siksi hän välillä päätyykin muistelemaan menneitä. Aika moneen maailmanhistorialliseen tapahtumaan mies onkin kantanut kortensa kekoon.

Parasta kirjassa ovat mielestäni Allanin historiamuistelot. Kirja on rakennettu siten, että joka toinen luku mennään nykyajassa rikollisjengiä ja poliisia pakoillen ja joka toisessa luvussa puolestaan matkataan ympäri maailmaa erilaisten historiallisten merkkihenkilöiden seurassa. Kirja on hauska ja mukaansatempaava. Jonasson on saanut paljon mahdutettua kirjaansa, ehkä jollekin lukijalle hieman liikaakin. Tapahtumien kulkua oli helppo seurata, mutta se vaati sen, että kirjaan keskittyi kunnolla.

Jonas Jonassonin Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi on veijariromaani ja voisipa jopa sanoa, että Arto Paasilinnan jalanjäljillä mennään. Kirjassa myös mainitaan Paasilinna ja jostain olin lukevinani, että Jonasson on pitänyt Paasilinnaa esikuvanaan. Jonasson on rakentanut kutkuttavia henkilöhahmoja kirjaansa, mutta välillä tulin miettineeksi, onko kirjassa yritetty liikaa. Lukemani pokkarin sivumäärä oli 384 ja ilmeisesti kovakantisen teoksen vielä enemmän. Mielestäni veijariromaanien ei välttämättä täydy olla näin pitkiä. Lukijan mielenkiinto saattaa jossain kohdin herpaantua, jos huvittavia kohtauksia tulee silmille yhtenään.

Jonas Jonassonin esikoisteos Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi oli Ruotsin myydyin kirja vuonna 2010.

Kirjaa suosittelen luettavaksi henkilöille, jotka pitävät artopaasilinnamaisesta kujeilusta ja velmuilusta. 

Tähtiä kirja saa 4- (asteikko 1-5).