Mari Jungstedt: Neljäs uhri

Jälleen kerran äidiltä lainaksi saatu kirja. Neljäs uhri (Otava, 2014) on yhdeksäs Mari Jungstedtin teos, joka on käännetty suomen kielelle. Kirjan suomentajana on toiminut Emmi Jäkkö. Kirjan ruotsinkielinen alkuteos Den fjärde offret on vuodelta 2011. Olin iloinen saadessani kirjan lainaan, koska olen pitänyt Jungsteadtin aikaisemmasta Gotlantiin sijoittuvasta tuotannosta.

Gotlannin länsirannikolla on viehättävä pikkukaupunki Klintehamn. Kaupungin idyllisyys häiriintyy, kun tapahtuu pankkiryöstö, jonka seurauksena menehtyy pikkutyttö. Komisario Anders Knutas joukkioineen alkaa selvittää pankkiryöstöä. Toisaalla Johan Berg ja Pia Lilja yrittävät saada materiaalia TV-lähetyksiin. Pankkiryöstäjät Jocke Eriksson, Terese Larsson ja Diego ”Degen” González majoittuvat kaupungin laitamilla olevaan autiotaloon. Poliisin löytäessä pankkiryöstäjien pakopaikan, odottaa heitä verinen ruumis. Kenelle ruumis kuuluu? Missä ovat ryöstäjät? Mitä tarkoittaa ruumiissa oleva kolmen kirjaimen tatuointi? Paljon kysymyksiä ja paljon vastauksia. Lukemalla selviää, kuinka tarina etenikään.

Kirjassa vuorotellaan mukavasti eri päähenkilöiden kesken. Jokainen luku on omistettu yhdelle kertojaäänelle ja tapahtumissa edetään kyseisen kertojan näkökulmasta katsoen. Neljännessä uhrissa piipahdetaan aina välillä myös vuoteen 1994, joka antaa taustatietoja kirjan tapahtumille. Tällä tavoin kirja on mielestäni mukavasti rakennettu.

Gotlantiin sijoittuvia ruotsalaisdekkareita on muitakin ja yleisesti kaikissa on luontoa ja ympäristöä kuvattu kauniisti. Itse olen kerran käynyt Visbyssä ja ihastunut paikkaan. Gotlanti-taustaisia kirjoja lukiessani ja muistellessani omaa vuosien takaista Visbyn matkaa, tulee aina kaipuu päästä matkalle ja viipyä Gotlannissa viikko tai kaksi, ja vain ja ainoastaan ihailla maisemia ja luontoa. Kuitenkin nousee myös yksi kysymys mieleen. Onko Gotlanti liian helppo kuvailukohde ruotsalaisille dekkaristeille?

Neljäs uhri tempaisee mukaansa ja kirjan lukee nopeasti muutamassa päivässä tai vaikka vain yhdessä, jos aikataulut sallivat. Toisinaan käy niin, että saman kirjailijan tuotantoa lukiessa huomaa kirjojen tarinoiden toistuvuuden eli ikään kuin kirjailijan työ ei kehittyisi lainkaan. En tiedä, olenko lukenut Jungstedtiä liian vähän, koska Neljäs uhri vaikutti mielestäni raikkaalta ja hyvältä kirjalta. Toisaalta Jungstedtin kirjat pitäisi lukea kronologisessa järjestyksessä, koska päähenkilöiden Andreaksen, Karinin, Johanin ja Pian sekä heidän läheistensä elämät etenevät kirjojen mukana. Minä en tätä ole valitettavasti tehnyt.

Mari Jungstedtin romaaneja on käännetty useille eri kielille. Osasta teoksia on tehty saksalaisia kokoillan elokuvia, jotka on kuvattu Gotlannissa.

Kirja sopii hyvin kesälukemiseksi. Ei liian raskasta, mutta silti hieman aivojumppaa, kun miettii, mikä on kaiken taustalla. 

Tähtiä annan kirjalle 4 (asteikko 1-5).