10.3.2019

Kellumassa


Alkuvuosi on ollut alakuloinen ja tekemättömät asiat ovat painaneet mieltä. Siksi olinkin enemmän kuin tyytyväinen, kun huomasin voittaneeni itselleni ja ystävälleni rentoutuskellunnat Kellumossa. Toissa perjantaina häivyin töistä työkaverini kanssa hyvissä ajoin ja suuntasimme kohti Helsinkiä. Hieman oli jännitystä ilmassa, mutta onneksi jännitys oli positiivista.

Kellumoon on Kampin metroasemalta kävelymatka, joten sinne oli helppo löytää. Kellumossa meidät vastaanotti Teppo, joka kertoi meille rentoutuskellunnasta. Rentoutuskellunta tapahtuu kelluntatankeissa, joissa on vettä, joihin on lisätty magnesiumsulfaattia eli karvassuolaa. Suola saa tietysti aikaan sen, että kelluminen on mahdollista. Ennen kelluntatankkiin menoa on poistettava meikit ja peseydyttävä. Etenekin erilaiset hiustökötit pitää saada hiuksista pois. Kelluntatankkiin mennessä laitetaan korvatulpat mahdollisimman syvälle, ettei vesi vahingossa pääse korvakäytäviin, koska tankin vesi on sen verran paksua, että sitä on vaikea saada korvista pois. Itse kelluminen tapahtuu alasti eli nakupellenä.


Kellumossa on kaksi kelluntatankkia omissa huoneissaan, joten rentoutuminen tapahtuu itsekseen ja kunkin omassa rauhassa. Hieman meitä kyllä alkoi jännittää enemmän, kun Teppo kertoi kellunnasta. Kuinka kellunta sujuisi, ja entä jos jokin menisi pieleen. Ei hätää kelluntatankeissa on hälytysnappulat, joten apua voi pyytää, jos iskee paniikki.

Eihän siinä sitten mitään muuta kuin kellumaan. Peseydyttyäni astuin kelluntatankkiin. Kun olin asettumassa kellunta-asentoon makaamaan, niin kuulin pienen äännähdyksen. Kelluntaan mennessä tulee hetki musiikkia ja lopussa on myös musiikin vuoro sekä ilmoitus, että aika on lopussa. Tällä tavoin rentoutuja tietää, milloin on aika nousta tankista. No, koska minä olen minä, niin iski paniikki. Jos tuo oli se valitsemani huilumusiikki, niin enhän minä voi sitä kuulla, kun korvatkin ovat veden alla. En kuitenkaan painanut paniikkinappulaa, vaan yritin löytää hyvää kellunta-asentoa.

Kellumon ihana Kati

Tankkiin mentyä tankin valaistus sammutetaan ja annetaan kehon ja mielen rentoutua. Minulla oli tässä hieman vaikeuksia, koska jännitin sitä loppumusiikkia. Lisävaikeuksia aiheutti hyvän asennon saaminen. On se muuten jännä, että merivedessä kelluminen on jotenkin helppoa. Tankissa en meinannut löytää hyvää asentoa millään. Johtuiko se kenties pimeydestä ja uudesta sekä oudosta asiasta? Tiedä sitten, mutta lopulta olin löytävinäni hyvän asennon. Kädet niskan alle, vaikka olisi siellä ollut niskatyynykin saatavilla.

Mitä seuraavaksi? Toista silmää alkoi kirvellä. Apua! Onneksi tästäkin varoitettiin. Jos silmiin menee suolavettä, on tankin ulkopuolella suihkupullossa vettä. Tankin kansi auki siis ja kädellä pulloa hapuilemaan. Pullon löydettyäni vesisuihkauttelua silmiin ja takaisin tankin kätköihin. Nyt asento löytyi helpommin ja aloin rentoutua kunnolla, vaikka mieltä kaihersikin loppumusiikin kuuleminen.


Jossain vaiheessa iski pienoinen kuumuus. Olin Tasapainotilaksi nimetyssä kelluntahuoneessa. Tankin veden lämpötila on 35,5 astetta. Ystäväni oli Horisontissa, jossa vesi on asteen lämpimämpää. Minun oli pakko hieman raottaa tankin kantta ja laittaa valot. Ihan vain jäähdytelläkseni. Ei näin pitäisi tehdä, mutta minä tein ja helpotti.

Kuinka kellunta jatkui? Pääsin taas sopivaan rentoutustilaan, niin aloin miettiä ajan kulua ja sitä, että kello on varmasti jo niin paljon, että aika on mennyt umpeen. En ole kuullut loppumusiikkia ja ilmoitusta ajan loppumisesta. Arvatkaa mitä tein? Laitoin taas valot päälle ja avasin kannen ja nousin ylös. Annoin veden valua iholtani ja nousin kaivamaan kännykän esiin. Kello oli 16.41. Vielä oli jonkin verran aikaa eli takaisin tankkiin. Kelluntasessioon varattu aikaa tunti, josta noin 45 minuuttia on kellunta-aikaa. Jälkikäteen huomasin, että kellon kaivelu repusta tämä oli huono idea. Repussa ja kännykän suojakuorissa oli valkoisia läiskiä. Suolavedestä. Onneksi ne sai vedellä pois.

Ihania yksityiskohtia

Sain vielä hetkeksi rentoutusfiilistelyn päälle, kunnes itse päättelin, että nyt on aika lopetella. Nostaessani päätä vedestä, kuulinkin vienoa huilumusiikkia. Ystävälleni oli käynyt niin, ettei ollut kuullut lopetusmusiikkia. Oli ihmetellyt, miksi jalkopään seinästä alkoi tulla kuplia. Oli onneksi muistanut, että kupliminen tarkoitti sitä, että aika on mennyt umpeen ja tankin veden lämmitys on alkanut uudelleen.

Kellunnan jälkeen suihkuun. Kun olin saanut puettua vaatteet päälleni, oli pakko ottaa hieman tankkikuvia. Kun palasin vastaanottotilaan, oli Kellumossa vuoronvaihto meneillään. Kellumon Kati tuli heti kysymään, haluaisinko juoda kivennäisvettä ja ohjasi minut föönaustilaan. Tuli jotenkin tunne, että meistä huolehdittiin alusta loppuun saakka ammattitaitoisesti. Ei tarvinnut ihmetellä, mitä seuraavaksi.

Periaatteessa Kellumoon voi mennä ajan varattuaan ihan mitään sen kummempia varusteita. Kellumossa oli tarjolla kotimaisen Ole hyvä -merkin pesuaineita ja Avril Organic -meikinpoistoainetta. Lisäksi pyyhe ja korvatulpat tulivat talon puolesta. Föönauspaikalla oli Weledan kosteusvoidetta ja föönit odottamassa. Jos nyt hiuksiin olisi halunnut jotain laittaa, niin siihen olisi voinut omat tökötit voinut varata. Itse vain kuivattelin hiukset, koska olin menossa suoraan rentoutuksesta kotiin.


Mikä sitten oli loppufiilis? Vaikka sekoilin tankkiaikana ties mitä, niin olin rentoutunut. Olo oli jotenkin leijuva ja epätodellinen. Kati sanoi, että usein ensikertalaisella on paljon asennon hakua tankissa, mutta kokemus paranee kerta kerralta. Lisäksi Kati kertoi, että yleensä seuraavana yönä yöunet ovat uskomattoman rauhalliset. Minuun kelluntarentoutus vaikutti. Meinasin unohtaa leimata junalipun junaan mennessäni ja taisin sekoilla jotain muutakin. Seuraavan yön unet olivat todella mahtavat. Aivan kuin en olisi vuosikausiin nukkunut niin hyvin kuin rentoutuskellunnan jälkeen.

Rentoutuskellunnalla on annettava vahva suositus. Voisin kokeilla toistekin.

Oletko sinä kokeillut rentoutuskelluntaa?


8 kommenttia:

  1. En ollut tällaisesta edes kuullut aiemmin. Siis tässä ollaan suljetussa tankissa? Kaltaiseltani klaustrofoobikolta ei taitaisi onnistua, mutta noin muuten kuulostaa kyllä kivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se kansi laitetaan kiinni, mutta sen saa helposti auki vain nostamalla kantta. Itse kärsin luolakammosta, joka liittynee jollain tavoin klaustrofobiaan. Tankissa ei kuitenkaan tullut tällaista pelkotilaa.Lisäksi tankki oli yllättävän iso. Ei mikään ruumisarkkumainen solarium, kuten ennen vanhaan. :D

      Poista
  2. Mitäs, tästä en ole kuullutkaan! Mutta kertomuksesi perusteella vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, rentouttavalta ja kokeilemisen arvoiselta. Uskon, että tuon jälkeen saa todella hyvät yöunet. Meissä ihmisissä on niin paljon vettä, että kellunnassa saa varmasti jonkinlaisen yhteyden luontoon. Toisaalta tuli mieleen, voisiko se jotenkin muistuttaa meitä alitajunnassa ajastamme kohdussa? Luulen, ettei täällä, missä nyt asun, ole tuohon mahdollisuutta. Mutta merihän täällä kyllä olisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rentoutuskellunta on todella mielenkiintoinen kokemus ja se todellakin rentouttaa. Jos vain joskus pääset kokeilemaan, niin tartu hetkeen. Suosittelen lämpimästi. Itse tykkään kyllä myös meriveden kelluntaefektistä. Sekin on ihanan rentouttavaa. :)

      Poista
  3. En ole kokeillut, mutta vaikuttaa ihanalta! Kuulin tästä nyt ensimmäistä kertaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos saat mahdollisuuden, niin kannattaa kokeilla. Toiset vertaavat tätä kuvainnollisesti äidin kohdussa olemiseen. Tiedä sitten, mutta olotila oli kyllä mahtava rentoutuskellunnan jälkeen. :)

      Poista
  4. Kiinnostaa todella paljon tämä, jo ihan sen ns. jonkinlaisen painottomuus tunteen vuoksi, jota tietty hih toivon.

    Olisin ollut kuin sinä ja ollut huolissani, jos en olisi kuullut loppumusiikkia, että tuleeko se Teppo sitten sinne huoneeseen tai mitä jos painaa paniikkinappulaa, tuleeko Teppo silloinkin..

    Oli mielenkiintoista lukea, miten vaikeaa sitä on rentoutua ja myönnän minua olisi voinut vaivata ahtaanpaikankammo. On myös vaikea päästä tiettyyn tilaan sen oman mielen kanssa.

    Hei ja vastaus kysymykseen blogissani, olemme tulossa, jos edellisestä tilaisuudesta ehdimme Souliinan kanssa, mutta yritämme kaikkemme. Bazarille olen sanonut, että tulemme myöhässä. :) Olisi ihan huippua vihdoin nähdä sut. <3

    Kivaa sunnuntaita. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua muuten myös mietitytti se, uskaltaisinko painaa paniikkinappulaa, jos kova paniikki iskisi. Sittenhän olisin siellä ilkosillani jne. Hih. Toisaalta tuolla ovat varmasti tottuneet kaiken maailman sähläreihin. :D

      Minulla ei tullut ahtaanpaikankammoa, vaikka luolakammoinen olenkin. Tuo kellunta-allas on melko tilava. Kannattaa siis ehdottomasti kokeilla.

      Voi, olisipa kiva nähdä, joten toivon, että ehditte paikalle. <3

      Kivaa sunnuntain jatkoa sinullekin. <3

      Poista