Marko Annala: Värityskirja

Kyllä tätä tätiä on helppo höynäyttää. Huomasin alkukeväästä, että joka paikassa hehkutettiin Marko Annalan Värityskirjaa (Like, 2017). Ohitin jutut yleensä saman tien, koska totesin yhden pienen värityskirjan omistajana, että jäi se ensimmäisenkin kuvan värittäminen kesken, joten toista värityskirjaa en tarvitse. Sitten satuin huomaamaan Lukutoukan kulttuuriblogissa (RIP Krista) postauksen Marko Annalan Värityskirjasta. Kirja olikin jotain aivan muuta kuin olin olettanut. Oikeasti olin olettanut, että muusikko Annala on piirrellyt kuvia, joita voisi väritellä. Joo, saa nauraa aivan vapaasti.

Nyt kun olet nauranut tarpeeksi, niin on aika siirtyä vakavampiin asioihin. Värityskirja on täynnä kohtauksia Mokoman laulajan Marko Annalan elämästä. Elämänvälähdyksiä ja aika usein mustavalkoisia, mutta onneksi hieman värejäkin löytyy. Annala aloittaa kirjan värityksensä lapsuudesta. Annala on ollut koulukiusattu. Tämä on jättänyt syvät jäljet koko miehen elämään. On ollut masennusta ja ahdistuneisuutta. Pitkiä toipumisjaksoja, joiden jälkeen elämä on taas vähitellen alkanut näyttää elämisen arvoiselta. Elämässä on kuitenkin jatkuvasti pieni pelko, milloin taas tulee romahdus. Lisähuolia tulee miehen niskaan, kun lapset kasvavat. Kuinka lapset selviytyvät elämästä? Tuleeko heillä olemaan yhtä vaikeaa kuin omalla isällä?

Marko Annala osaa todellakin kirjoittaa. Kirjan teksti on rikasta ja hienoa suomen kieltä. Pidin kirjan tyylistä alusta alkaen, vaikka kirjassa rankkoja asioita käsiteltiinkin. Kirjan luvut ovat suhteellisen lyhyitä, mutta sitä napakampia. Lukijalle välittyy tunnelma herkästä miehestä. Miehestä, joka jollain keinoin on aina noussut syvimmästäkin suonsilmäkkeestä. Kirjan alussa Annala kertoo koulukiusaamiskohtauksista. Täytyy myöntää, että minulle tulivat kyyneleet silmiini. Kuinka toinen lapsi voi olla toiselle niin ilkeä ja paha kuin Annala kirjassaan kuvaa. Aivan järkyttävää luettavaa.

Kirjasta nousee esiin mielestäni kaksi teemaa yli muiden. Koulukiusaaminen ja mielenterveydelliset sairaudet. Koulukiusaaminen ei ole missään muodossa hyväksyttävää. Voisin melkein vannoa, että aika moni meistä on kokenut jonkinlaista kiusaamista kouluaikana, mutta systemaattinen ja syvältä tuleva kiusaaminen on jotain todella kammottavaa. Millaisista perheistä koulukiusaajat tulevat? Kuinka paha olo koulukiusaajalla voi olla, että hän syyllistyy todella kuvottaviin tekoihin? Ei voi ymmärtää. Ei voi ymmärtää myöskään sitä, että vielä tänä päivänäkin koulukiusaamiselta saatetaan sulkea silmät ja korvat. En vain hyväksy. En.

Mielenhäiriöön sairastuminen on vakava paikka. En ota kantaa siihen, johtuuko Annalan mielenhäiriöt koulukiusaamistaustoista vai ovatko monen yhtälön summia. Mielenterveydelliset sairaudet ovat lisääntyneet järkyttävästi. Varmasti lähes jokaisella on lähipiirissä henkilö, jolla on mielenterveydellisiä ongelmia. Itse heräsin asiaan viime syksynä, kun olin polttamassa itseäni loppuun. Onneksi työpaikkalääkäri ymmärsi ongelman ja puuttui siihen oikealla hetkellä. Selvisin säikähdyksellä, vaikka toipuminen veikin useamman kuukauden. Nyt osaan kuunnella itseäni hieman paremmin. Huomaan, että pieni alavireisyys on alkupotku masentuneisuudelle ja sitä kautta vakavammille ongelmille. Itselläni tämä on merkki siitä, että nyt täytyy pysähtyä ja levätä kunnolla. En ole asiantuntija, enkä tiedä, kuinka nämä asiat muilla menevät. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nykypäivän hektinen elämä on suurin syy mielenterveydellisiin ongelmiin. Koko ajan pitäisi olla jotenkin esillä ja läsnä. Oikeasti ihminen tarvitsee omaa tilaa ja omaa aikaa ja hiljaisuutta. Siis oikeasti hiljaisuutta. 

Marko Annalan Värityskirjaa uskallan suositella kaikille. Rehellinen kirja suomalaisen miehen elämästä. Itse toivon, ettei tämä jäänyt Annalan viimeiseksi kirjaksi, koska mies kirjoittaa niin hienosti.