Thomas Rydahl: Erakko

Aloitin joskus syksyn pimeinä iltoina lukemaan Thomas Rydahlin Erakkoa (Minerva, 2016), mutta jostain syystä lukeminen jäi aina kesken, koska piti saattaa jokin toinen kesken jäänyt kirja päätökseen. Onko tällainen tuttua kenellekään toiselle? Tammikuun alkupäivinä sain kirjan kuitenkin päätökseen ja nyt on vihdoin postauksen aika. Tanskankielinen alkuteos Eremitten ilmestyi vuonna 2014. Kirjan on suomentanut Salla Korpela.

Erhard on tanskalainen taksinkuljettaja, joka on asunut Kanariansaarilla viimeiset seitsemäntoista vuotta. Miehen lempinimi on Erakko, koska mies on oman tiensä kulkija, eikä hänellä liiemmälti ole ystäviä. Löytyy kuitenkin ystäväpariskunta, jonka kanssa Erhard viettää silloin tällöin aikaansa. Ystäväpariskunnan kanssa hän osuu Fuerteventuran rannalle silloin, kun rannalla on upouusi auto hylättynä. Myöhemmin Erhard kuulee, että autosta on löytynyt kuollut poika. Poliisit pitävät tapausta selvitettynä tai selvittämättömänä, mutta siihen ei laiteta paukkuja. Erhardia sen sijaan tapaus alkaa ahdistaa. Tapaus ahdistaa niin paljon, että ikääntynyt mies alkaa omatoimisesti selvittää, kenen lapsi autossa on ollut. Erhardille alkaa tapahtua kaikkea kummallista. Erään kostean illan päätteeksi hänen ystäväpariskuntansa mies, Raúl, häviää ja naisen, Beatrizin, Erhard löytää kuolemankielissä, erittäin pahasti pahoinpideltynä. Alkaa ajojahti, eikä Erhard voi enää luottaa kehenkään, eikä kukaan tunnu luottavan Erakkoon.

Erakko on pitkä, pohdiskeleva ja tiivistekstinen kirja. Hieman häiritsi se, että numeroidut luvut alkavat heti edellisen luvun perään. Itse pidän tekstistä, jossa uusi luku alkaa selkeästi seuraavalta sivulta. Kirja ei missään tapauksessa ole nopealukuinen, vaan vaatii lukijaltaan aikaa ja keskittymistä. Ei siis ihme, että oma luku-urakkanikin venyi Erakkoa lukiessa suhteettoman pitkäksi. Kirjan juoni on sinänsä erittäin taitavasti rakennettu ja siinä on monia eri kerroksia, mutta eittämättä välillä tulin miettineeksi, olisiko kirjaa voinut hieman tiivistää. Välillä myös ihmettelin sitä, kuinka ketterä lähes seitsemänkymppinen, liikuntaa harrastamaton mies olikaan. Dekkariksi Erakko on poikkeavan erilainen, josta täytyy ehdottomasti antaa plussaa.

Thomas Rydahlin Erakko on saanut vuonna 2015 Lasiavain -palkinnon vuoden parhaana pohjoismaisena rikosromaanina. Erakko on palkittu myös Tanskassa vuoden 2014 parhaana rikosromaanina.

Erakko on ensimmäinen osa Erhard Jørgensen -rikosromaanisarjasta. Viime vuonna Tanskassa ilmestyi sarjan itsenäinen toinen osa De Savnede. Jos kirja suomennetaan, saattaisin lukea sen, koska eräät asiat Erakossa jäivät häiritsemään minua.

Erakolla kuittaan Facebookin Dekkariryhmän lukuhaasteen 2017 ensimmäisen kirjan, sijoittamalla kirjan luokkaan Tapahtumapaikkana valtio Euroopassa. Kyllähän Kanariansaaret Espanjaan kuuluvat, vaikka ovatkin itsehallinnollinen saariryhmä.

Erakko kannattaa lukea, jos olet ennakkoluuloton dekkareiden suhteen, etkä pitkästy nopeasti.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.