Pirjo Hassinen: Isänpäivä

Otin kirjaston kierrätyshyllystä mukaani Pirjo Hassisen Isänpäivän (Otava, 2006), koska pokkari sattui osumaan sopivasti silmiini ja näytti olevan sopivan kokoista lukemista kissan ulkoiluttamisen lomaan näin kesäaikana. Paikallisten kirjastojen lainaushyllyistä kirjaa löytyy vain kävelemällä hyllyjen ääreen.

Isänpäivän kertojaääni on kirjailija Olli Penger, jonka huippusuositut Juhani Tähtö –dekkarit ovat tehneet kirjailijasta kuuluisan. Dekkarit ovat täynnä mitä kamalimpia murhia ja raiskauksia. Väkivaltaa riittää, mutta Penger osaa luoda kirjoihinsa myös oikeanlaisen tunnelman, jota lukijat rakastavat. Yksityiselämässään Penger on eronnut, keski-ikäinen mies. Avioliitostaan Marjan kanssa Pengerillä on yksi aikuisuutta lähestyvä poika, Raul. Penger ei ole koskaan saanut luotua kunnon suhdetta poikaansa, eikä oikein edes pidä pojastaan. Poika käy isänsä luona lähinnä rahastamassa. Pengerin elämä soljuu eteenpäin miehen käydessä öisin kirjoittamassa kirjojaan paikallisen huoltoaseman, Satulan, kahviossa. Yhtäkkiä kaikki kuitenkin muuttuu, Raul murhaa miehen. Dekkarikirjailija joutuu itse keskelle murhatutkimusta, koska Raul on hänen poikansa.

Hassinen kirjoittaa mahtavaa suomen kieltä. Kuvaukset ovat loistavia ja hienoja, mutta jostain syystä en saanut otetta tästä kirjasta. Isänpäivä on proosaa parhaimmillaan, mutta tarina ei minua kuitenkaan mukaansa temmannut. En päässyt millään tavoin tarinan sisään. En tiedä, johtuiko tämä kirjailija Pengerin läpi kirjan kestävistä mietteistä ja pohdinnoista vai mistä. Ehkä olen lukijana sellainen, että kaipaisin enemmän dialogeja ja eteenpäin menoa. Isänpäivä tuntui pysähtyneen paikalleen, vaikka kirjassa koko ajan jollain tavoin edettiin.

Hassisen tekstissä on paljon seksuaalisuutta. Kirja laittaakin pohtimaan, kuinka eri tavoin mies ja nainen kokevat seksuaaliset tarpeensa. Onko kaikki pelkkää suoritusta vai voidaanko seksuaalisuuden avulla hakea jotain kaunista ja eheää? Kirjan rikkonainen perhe laittoi myös miettimään, kuinka yksin yksilö voi olla omassa perheessään siitä huolimatta, onko perhe rikkonainen tai ehjä. Lisäksi kirja antoi lisäpontta ajatukselle siitä, että perheen jokainen yksilö on oma kokonainen itsensä. Mitä perhe voi tehdä, jos yksi perheenjäsen tekee jotain julmaa. Onko se koko perheen vika? Mielestäni ei, vaikka tuskin muut perheenjäsenet jäävät vaille itsesyytöksiä.

Pirjo Hassisen Isänpäivää suosittelen henkilöille, jotka pitävät taitavasti ja kuvaillen kirjoitetusta suomen kielestä. 

Tähtiä kirja saa 3- (asteikko 1-5).